Lukiolaisten arjessa digilaitteet ovat läsnä päivittäin, mutta mitä vaikutuksia niillä on oppimiseen ja hyvinvointiin?
Pro Lukion yhdistyskokouksessa 8.5.2024 tutkija Aino Saarinen luennoi aiheesta. Ajankohtainen teema oli monitieteisesti kiinnostava ja se herätti paljon keskustelua.
Tämä blogi kokoaa muutamia huomioita Saarisen esityksestä.
Lisää mielenkiintoisia luentoja on myös tulossa syksyllä! V Lukioseminaari 4.-5.11.2024 on tarkoitettu kaikille lukiokentän kehittämisestä kiinnostuneille. Tervetuloa kuulemaan lisää mielenkiintoisia alustuksia ja jatkamaan keskustelua! Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautuminen tästä.
Digilaitteiden käytön vaikutukset oppimiseen
Kehityksellinen tausta
Tutkija Aino Saarisen mukaan nuorten aivojen kehittyminen vaikuttaa merkittävästi oppimiseen. Aivojen kehitys jatkuu yli 20-vuotiaaksi asti eli yleensä koko lukioajan. Neuroerityiset nuoret kehittyvät keskimääräisestä noin 2-4 vuotta viiveellä.
Kehitysprosessi kattaa monia kognitiivisia ja emotionaalisia taitoja. Näistä tärkeimmät ovat:
Impulssikontrolli: Nuoren kyky hallita impulssejaan ja keskittyä tehtäviin paranee iän myötä. Tämä on olennaista oppimisen kannalta, koska se mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn ja tehtävien loppuunsaattamisen ilman häiriöitä.
Tarkkaavaisuus: Aivojen kyky säädellä tarkkaavaisuutta kehittyy, mikä on välttämätöntä oppimisen kannalta. Parempi tarkkaavaisuus auttaa oppilaita keskittymään opetukseen ja suodattamaan häiriötekijöitä.
Itseohjautuvuus: Kehittyvä aivojen etuotsalohko parantaa itseohjautuvuutta, mikä tarkoittaa kykyä asettaa tavoitteita, suunnitella ja toteuttaa tehtäviä itsenäisesti. Itseohjautuvuus on kriittinen taito erityisesti koulutehtävien ja oppimisprosessien hallinnassa.
Tunteiden säätely: Aivojen kyky käsitellä ja säädellä tunteita kehittyy, mikä auttaa nuoria hallitsemaan stressiä, motivaatiota ja oppimistilanteisiin liittyviä tunteita. Hyvä tunteiden säätely parantaa oppimistuloksia ja hyvinvointia.
Opettajien rooli ja perheiden vaikutus
Kasvamisen ja kehittymisen moniulotteisen prosessin ymmärtäminen auttaa aikuisia tukemaan nuorta. Geneettiset tekijöiden lisäksi ympäristö (kuten koulun tarjoama tuki ja oppimisympäristöt) vaikuttavat siihen, miten nuori oppii.
Itseohjautuvuus ja opettajan rooli
Mitä isommat haasteet kognitiivisissa ja emotionaalisissa taidoissa, sitä suurempi on tuen tarve. Jos oppilaalla on esimerkiksi vähäinen itseohjautuvuus, opettajalla tulee olla vahva rooli ohjaamisessa. Tämä korostaa opettajien merkitystä oppimisprosessissa ja tarvetta tukea oppilaiden itseohjautuvuuden kehittymistä.
Perheen sosioekonominen status
Perheen matala tai korkea status vaikuttaa merkittävästi oppimistuloksiin digitaalisten laitteiden käytössä. Erityisesti matalan statuksen perheissä itseohjautuvuuden ongelmat voivat kasvaa, mikä korostaa koulun ja opettajien tukea.
Saarisen esittelemässä tutkimuksessa havaittiin, että matalan sosioekonomisen statuksen perheiden lapsilla oli vaikeuksia hyötyä digitaalisista oppimisympäristöistä yhtä paljon kuin korkeamman statuksen perheiden lapsilla.
Ahdistavat digikokemukset
Ahdistavat digikokemukset voivat vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen. On tärkeää luoda turvallinen ja positiivinen digitaalinen oppimisympäristö. On huomioitava, että nuorilla on hyvin erilaiset tiedot ja taidot digilaitteissa. Vaikka niitä käytettäisiinkin hupikäytössä, oppimista hyödyttävä ohjelmistojen käyttötaito saattaa olla vähäistä.
Oppimisen tukeminen koulupäivän aikana
Yllättäen koulupäivän aikana 1-3 tunnin digilaitteiden käyttö voi jopa lisätä oppimista.
Tutkimuksissa on havaittu matematiikassa positiivisia muutoksia isältöosaamisessa ja positiivisissa tunteissa. Eräässä kokeilussa oppilaiden matematiikan arvosanat nousivat keskimäärin yhdellä numerolla, kun he saivat käyttää interaktiivisia digitaalisia työkaluja oppimisessaan.
Digitaaliset laitteet tarjoavat mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, mikä hyödyttää erityisesti niitä oppilaita, joilla on parhaimmat digitaidot. Tämä korostaa tarvetta digitaalisten taitojen opettamiseen koulussa.
Ilman digiä oppimassa
Saarinen kertoi tutkimuksesta, jossa verrattiin oppimista muistiinpanojen ja digilaitteiden yhteydessä. Tutkimuksessa verrattiin muistiinpanojen kirjoittamista käsin, puhelimen käyttöä ja tabletin käyttöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaat, jotka tekivät muistiinpanot käsin, muistivat paremmin oppitunnin sisällön verrattuna niihin, jotka käyttivät digitaalisia välineitä. Sähköiset muistiinpanot ovat 25 % heikommat oppimistulosten kannalta verrattuna perinteisiin muistiinpanoihin.
Käsin kirjoituttaminen aktivoi muistikeskusta, erityisesti hippokampusta tehokkaimmin. Saarinen puhuu käsinkirjoituksen eduista mielikuvituksen kehittämisessä ja ”handwriting brain” -ilmiöstä.
Ristiriitainen digi
E-oppikirjoilla on positiivinen vaikutus oppimiseen silloin, kun ryhmä on pieni, alle 30 henkilöä. Positiiviset vaikutukset vahvistuvat, jos digilaitteita käytetään keskitetysti alle 4 viikon jaksoissa.
Digilaitteiden määräaikaisesta käytöstä hyötyvät tutkimusten mukaan nuorimmat, varhais-kasvatusikäiset oppijat. Heikoimmat oppimistulokset digilaitteista saadaan yllättäen teini-iässä.
Hupikäyttö vapaa-ajalla
Saarisen mukaan digitaalisten laitteiden hupikäyttö vapaa-ajalla ei merkittävästi vaikuta oppimiseen. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa seurattiin 500 yläkoululaista, ei havaittu merkittäviä eroja oppimistuloksissa niiden välillä, jotka käyttivät laitteita viihteellisesti vapaa-ajalla ja niiden, jotka eivät käyttäneet laitteita ollenkaan.
Mutta toisaalta…
Liiallinen näyttöaika voi heikentää nuorten hyvinvointia. Liian suuri ruutuaika voi vaikuttaa tunteisiin, vähentää unen määrää ja liikuntaa sekä alentaa tunnetta yleisestä elämän tyytyväidestä. Eräässä pitkäaikaisseurannassa havaittiin, että yli 5 tuntia päivittäistä ruutuaikaa oli yhteydessä korkeampiin masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin.
Joutilaisuuden puute
Luovuus tarvitsee joutilaisuutta ja ärsykkeetöntä aikaa. Liiallinen digilaitteiden käyttö voi vähentää tätä joutilaisuutta, mikä voi heikentää luovuutta. Opettajien tulisi rohkaista oppilaita löytämään tasapaino digitaalisten ja ärsykkeettömien aikojen välillä.
Yhteenveto
Digilaitteet tarjoavat monia mahdollisuuksia kehittyvän nuoren oppimiseen, mutta niiden käytössä on myös haasteita ja riskejä. Saarisen mukaan esimerkiksi empatiataitoja ja tiimityöskentelytaitoja ei voida tehokkaasti opettaa digitaalisilla välineillä, vaan ne vaativat kasvokkaista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa
Opetusmenetelmissä tärkeintä onkin löytää tasapaino, joka tukee oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.